Kupulainen luulee vaan
et kupu suojaa
ainiaan
Velhot ilmaan torniaan
käy nostamaan
ja kuvun hajottaa
Jano pohjaton
Rooli onneton
Kotina kun autiomaa kylmä on
Mutta kohta kärsimys ainainen taakseni jää
kun velhojen sortuvan nään
Ulkokansa saa, kuolla kuvun taa
Kupu toista suojaa
Toisen vangitsee
Tuho velhovallan on jokaisen tie vapauteen
Ja voittoomme makoiseen!
Saa velhot maistaa
Kostomme
Luulee pilvilinnaa turvakseen
Nauru kaikuu varjoissa
Täyttyy vatsamme siis
Kääntyy kohtalo niin
Ainiaaks!
Homekorvia
Ikivanhoja
Risukepin multaisen huitojia
Velhojen on mielet niin tylsät kuin hampaasi nuo
Hampaat kuluu kun hiekkaa juo
Saa velhot maistaa
Kostomme
Luulee pilvilinnaa turvakseen
Nauru kaikuu, varjoissa
Velhot pilvipäissään
Tornin sortaa ja valta vaihtuu
Silloin tuun, nään, syön, juon
Omenat, velhot sauvoineen, kuusenkin tuon!
Teen, suon, saan, luon
Aina reilusti parempaa
Puute jää unholaan
Saa velhot maistaa
Kostomme
Pilvilinnastaan putoaa ne
Koston aika, koittakoon
Kuvun taakse on tie
Minut sisälle vie
Uuden maailman saan
Tuhkasta nostattaa
Kostetaan
Sanoitus: Taina Hilliaho, Arttu Korolainen