Herään veden alla
kylmässä paleltaa
pohjaan hylättynä
Kauas laiva loittoaa
Katson kohti pintaa
Voi, pelottaa
Kauhon läpi levien
Missä mahdan ollakaan
Ette arvaisikaan, koskaan
mikä nousee alta aaltojen
Nousen kuin norppa
pintaan pärskähdän ja
haistelen ilmaa
tarraan ankkurin ketjuun
rasvattuun
vielä mä tuun
Hermund, nousen kuin saimaannorppa,
Mut’oot verkkoni
Saan nousta taivaisiin
Otin siivet selkään
Nyt korkeuksiin
Ja nousen kuin p(h)eenix
taivaisiin korkealle
Pilvien joukkoon
Hermund, mä sua varoitan
sut kasvatan
jos tavoitan
Ai mut ethän taivaaseen pääse
Sä oot mun peeer-keee-leee-niiiii!